Pikkukoululaisille pitäisi opettaa kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä

Auktoriteettiuskolla tarkoitetaan sitä, että lähteen tietoihin uskotaan helposti ilman kritiikkiä sen omaaman arvostuksen vuoksi. Luotettavina lähteinä pidetään yleisesti mm. opettajia, professoreja, oppikirjoja ja tieteellisiä sarjajulkaisuja. Pientä Suomen tasavaltaa sanotaan usein yhden totuuden maaksi – tänne mahtuu vain yksi totuus kerrallaan. Suomalainen auktoriteettiusko saavuttaa välillä jopa neuroottisia piirteitä.

Keisari Neron opettaja, roomalainen valtiomies Seneca, totesi parisen tuhatta vuotta sitten: “Nōn vītae, sed scholae discimus.” Emme opiskele elämää, vaan koulua varten. Ja sama ralli jatkuu edelleen.

Suomalaiset koululaiset ovat vuosikausia olleet PISA-tutkimusten kärkeä. PISA-tutkimus mittaa eri maiden 15-vuotiaiden osaamista luonnontieteissä, matematiikassa ja lukutaidossa. Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitos toteaa ylpeänä, että ”PISA mittaa nuorten kykyä selvitä tulevaisuuden haasteista.” Kyseessä on hypoteesi, jota ei ole koskaan testattu vakavasti otettavilla metodeilla. PISA-tehtävät ovat tietysti parempi vaihtoehto kuin ”hauki on kala” -pänttääminen. Ne eivät kuitenkaan näkemykseni mukaan opeta kriittistä ajattelua, ainoastaan ongelmanratkaisukykyä. Näyttäisi siltä, että tehtävien laatijatkaan eivät hallitse kriittistä ajattelua.  

Poimin netistä satunnaisesti yhden PISA-tehtävän, nimeltään Juokseminen helteessä (PISA 2015). Johdannossa todetaan: ”Jos ihminen menettää nestettä 2 % tai enemmän kehonsa painosta, puhutaan elimistön kuivumisesta [dehydraatiosta].” Tällaiset tarkat, mielivaltaisesti valitut raja-arvot ovat lääke- ja terveystieteissä tyypillisiä. Aivan kuin ihmisen elimistö olisi evoluution aikana ”oppinut” ottamaan dehydraation raja-arvoksi 2,00 %. Evoluutio on kuin täyskasvuinen tiikeri tropiikissa – se menee minne haluaa ja ei kysele keltään lupia. Kumpikaan ei tunne arabilaisia numeroita (0–9).

Itse tehtävässä todetaan: ”Ota huomioon, että yli 2 %:n nestehukka aiheuttaa elimistön kuivumista…”. Tässä välissä on syytä perehtyä kausaalisuuden alkeisiin. Kausaliteetti tarkoittaa syy-seuraussuhdetta eli kahden tapahtuman suhdetta, jossa toinen aiheuttaa toisen. Toinen tapahtuma on tällöin syy ja toinen seuraus. Tässä esimerkissä seuraus on selvästikin elimistön kuivuminen. Onko sen syy nestehukka, kuten esimerkissä väitetään? Ei tietenkään. Syy on hikoilu. Ja sen syy on ollut päätös mennä juoksemaan helteeseen. Koululaisille on syytä opettaa, mitä kausaalisuus tarkoittaa.

Pikkukoululainen kysyy: ”Miksi kilpikonnalla on massiivinen kilpi aina mukaan?” Älä kerro vastausta, vaan anna nappulan itse päätellä, miksi kilpikonnalle on evoluution aikana kehittynyt massiivinen kilpi. Näin hän oppii ongelmanratkaisukykyä ja kriittistä ajattelua. Koululaisille on syytä tehdä selväksi, että kriittinen ajattelu EI ole negatiivista ajattelua. Kyseenalaista kaikki, kuten Albert Einstein opetti aikoinaan. Kriittinen ajattelu estää myös nappuloita tekemästä typeriä päätöksiä.

”Joku tuntematon setä oottaa mua koulun pihalla autossaan ja pyytää kyytiin… hmmm… ei iskä tai äiskä oo kyl sanonut että joku muu kuin äiskä tulis mua tänään hakeen. Sedällä karkkiakin näemmä auto täynnä. Ei karkkia jaa ilmaiseksi muut kuin Joulupukki. On tolla jamppalla parta muttei toi ole koskaan nähnytkään joulupukkia. Soitan iskälle.. ei vastaa.. soitan äitille… känny varattu. Iskä tai äiskä olisivat kyl ilmottaneet jos joku tuntematon tulee hakeen mua koulusta. Kukaan ei jaa karkkia ilmaiseksi, sillä on siis pahat mielessä. Nyt se nousi jo autostaki. Nyt juoksujalkaa takas koulun sisälle ja sit soitan heti hätänumeroon 112!”

Pikkukoululaisille opetetaan algebraa (esim. yhteen- ja kertolasku), geometriaa ja differentiaali- ja integraalilaskennan perusteita. Heille opetetaan siis varmuuden matematiikkaa, muttei käytännössä lainkaan epävarmuuden matematiikkaa (tilastollinen ajattelu). On esitetty, että algebran ja geometrian kaltaisten abstraktien alojen opiskelu kehittäisi ongelmanratkaisukykyä ja kriittistä ajattelua. Se tosiasia, että valtaosa lääkäreistä ei ymmärrä tilastotieteen alkeita, ei tue tätä ajatusta. Ei myöskään se tosiasia, että valtaosa juristeista ei ymmärrä DNA-todisteita.   

"When an old and distinguished person speaks to you, listen to him carefully and with respect - but do not believe him. Never put your trust in anything but your own intellect. Your elder, no matter whether his is a Nobel Laureate, may be wrong. The world progresses, year by year, century by century, as the members of the younger generation find out what was wrong among the things that their elders said. So you must always be skeptical - always think for yourself." 

-- Linus Pauling (ohjeita ruotsalaisille yliopisto-opiskelijoille 10. päivänä joulukuuta 1954)